Suomen kasvatustieteeen rakenteellinen historia

Tässä kronologinen esitys kasvatustieteen historiasta. Kirjassa johdatus kasvatustieteisiin kerronta oli aika poukkoilevaa kausien sisällä. Toivottavasti tämä voi selkeyttää tapahtumajärjestystä joillekkin.  -Karoliina-

Kasvatustiede Suomessa jo n. 300v

Varhaisen kehityksen kausi.1640-1851

  • Turun akatemia ja Gezelius 1640
  • Porthanin kasvatusopin johdantoluennot Turussa kotiopettajiksi aikoville 1780-luvulla
  • 1800- luvun alussa kasvatusoppi ja opettajankoulutus nousivat mielenkiinnon kohteeksi
  • 1807 ensimmäinen pedagoginen seminaari Turun akatemiassa
        • Ensimmäinen oppikoulun opettejankoulutusta tarjonnutlaitos
        • Kärsi alusta alkaen oppilaspulasta ja lopetettiin 1825
        • Muut virat houkuttelivat säätyväen jälkikasvua

Hitaan Itsenäistymisen ja läpimurron aika 1852-1933

  • Yliopisto siirtyy Helsinkiin 1800-luvun alussa ja professuuri kasvatutieteelle 1852 teologiseen tiedekuntaan(Lars Stenbäck)
        • Kasvatustieteen(opin) institutionaaliso
        • lähinnä opettajankoulutuksen tukiaine
  • 1864 Helsingin Normaalikoulu harjoituskouluksi
  • Teloginen tiedekunta dominoi kasvatustiedettä kunnes professuuri siirtyi 1860 historiallis-kielitieteelliseen tiedekuntaan.
  • Polttopisteenä käytännön koulutuslaitoksen raknetaminen –> tutkimus vähäistä
          • Kasvatustiedettä ei myöskään vielä noteerattu ”kunnon tieteenä”
  • 1st kansakoulunopettajaseminaari Jyväskylään 1863
          • Akateemisuuden ulkopuolella.Henki lähinnä kristillis-isänmaallinen
          • Seminaareja laajennettiin maaseutukaupunkeihin vrt. oppikoulunopettajienvalmistus vain Helsingissä
  • 1863 Suomen kasvatusopillinen Yhdistys( Cleve )
        • Kasvatusopillienen aikakirja 1864 Tidskrift af pedagogiska förening i Finland
  • 1866 Kansakouluasetus
  • 1869 Kouluylihallitus
  • 1898 Piirijakoasetus, Suomi koulupiireihin, niihin kansakoulut
  • Hiljaisuuden ajoista Soinisen aikaan ja lisääntyvään tutkimukseen
  • 1900-luvun alussa painopiste siirtyy kristillis filosofisista pohdinnoista (teoriaa) kokeellisen psykologian piiriin, josta pian empirismiin
        • Herbartilaisenkasvatusfilosofian rantautumine Suomeen
        • Mittausmania, älykkyystutkimus
  • ”Lomakurssit” kansakoulunopettajille (kesäyliopistotoiminnan juuret)
  • 1921 Oppivelvollisuuslaki
  • 1921 Turun Yliopisto tarjosi myös kasvatusopin opetusta

Hitaan laajenemisen kausi 1934-1954

  • Pääkaupungin monopoli ainoana opetuksen korkeintaopetusta tarjoavana laitoksena murenee
        • 1931 Salomaalle rinnakkaisprofessuuri Turkuun
  • 1934 Jyväskylän seminaari Jyväksylän Kasvatusopilliseksi korkeakouluksi
        • 2 professuuria(käytännöllisen ja filosofis-teoreettisen)
  • Helsinkiin 2 professuuria 1936.Kieliriidan takia sekä suome-että ruotsin kielinen
  • Kasvatuspsygologinen tutkimus voimistuu 1930-40 luvuilla. Myös kasvatus-ja kouluhistoriallista tutkimusta kiitettävästi sekä jonkunverran kasvatussosiologista.
  • 1939-1945 Toinen Maailmansota: kasvatustieteen ja koulun kehitys hollilla
        • Sodan jälkeen suuren ikäluokat ja suuri tarve pätevistä opettajista
  • 1945 Ensimmäinen Kasvatusopin laitos Jyväskylään
        • kasvatusopin ensimmäinen akateeminen tutkinto
        • tiede salonkikelpostui
        • Kasvatusopin korkeakoulusta suomalaisen kasvatustieteen Mekka
        • 1948 Suojelu-ja parantamiskasvatuksen oppituoli (erityispedagogiikka)
        • Pääaine eli laudaropislelun voidaan katsoneen lähinnä ”akateemisen opiskelun harrasteluksi” tai täydennyskoulutuksesksi.
  • 1946 Kansansivistyksen oppituoli(nyk. aikuiskasvatus) Yhteiskunnalliseen korkeakouluun (nyk. Tampereen yliopisto)
  • 1948 Laki kansakoulunopettajien poikkeuksellisesta valmistusesta
        • Mahdollisti opettajien pikaoulutuksen opettajapulan ollessa suuri
        • Väliaikaiset opettajakorkeakoulut Helsinki,(1947) Turku(1949), Oulu(1953)
        • Seminaareja Kemijärvelle ja Savonlinnaan

Kattavan vakiintumisen ja itsenäistymisen kausi 1955-1973

  • 1957 Kasvatustieteellinen tutkimuslaitos Jyäksylään
  • Siirtyminen akateemis-traditionaalisesta korkeakoulupolitiikasta aluepolitiikkaan ja lakisääteistä kehittämistä korostavaan politiikkaan
        • Yliopistolaitokset laajenevat ja hajautuvat
        • Yliopistot Ouluun (1958) Kuopioon (1969) ja Joensuuhun (1969) Tampereen Yhteiskunnalinen korkeakoulu yliopistoksi 1966
                • Kasvatustieteiden opetus ja tutkimus laajenee merkittävästi
                • 1955 Oppituoli viimein Turkuun
                • 60-luvulla oppituoleja Ouluun, Åbo Akademiin, Yhteiskunnaliseen korkeakouluun ja Joensuun korkeakouluun
  • 1960-luku Vakaan ja hitaahkon kasvun, laajenemisen ja itsenäistymisen aikaa
          • Laitosten antama pääainekoulutus laajenee ja monipuolistuu (pääaineiden haaroittuminen useisiin linjoihin)
  • Empirismin paradigma
          • Ongelmana ”metodillinen keikarointi” tilastoinnilla
          • Empirisen tieteen hengessä kasvatusoppi muuttui kasvatustieteeksi 1967
          • 1968 Kasvatustieteellinen tutkimuslaitos valtiolliseksi ja nimi muuttui Kasvatustieteiden tutkimuslaitokseksi
                • Toimi hyvin koulureformin välineenä
  • Yhtenäiskouluuudistus toteutetaan 1960-luvulla
        • Peruskoulu perutetaan
        • Keskikoulu lakkautetaan
        • Päätös 1963
        • 1968 Laki uuden koulujärjestelmän perusteista
        • Opettajien eri ammattiliitoilla kiistoja laitosten integroinnista. Ingraation seminaari vasta 1970
  • 1971 Opettajien yhteisjärjesto ja 1974 OAJ
  • Peruskoulujärjestelmään siirrytään Lapista alkaen 1972-1977
  • 1973 Joensuun korkeakouluun kasvatustieteiden osasto ja Jyväskylän yliopistoon ensimmäinen kasvatustieteiden tiedekunta

Ekspansion ja Eriytymisen kausi 1974-

  • Empiirisen paradigman kritiikki 70-luvulta alkaen. Kvalitatiivisien menetelmien ylesityminen 90-luvulle tultaessa
  • Tutkimuksen teko tavat moninaistuvat pikkuhiljaa
  • Opettajankoulutus akateemistuu
  • Muut kasvatustieteiden tiedekunnat aloittavat toimistansa 1974
        • Lapin korkekoulu 1979
        • Kuopiota lukuunottamatta kaikissa monitieteellisissä yliopistoissa kasvatustieteiden laitos. Yhteensä 8 kappaletta
        • Lisäksi opettajankoulutusyksiköt Kajaaniin, Savonlinnaan, Raumalle ja Hämeenlinnaan
        • Kasvatustieteiden pääainekoulutus, luokanopettajankoulutus ja aineen opettajien pedagoginen opetus saman katon (tiedekunnan) alle
        • Tiedekunnissa Opettajankoulutusyksikkö ja Kasvatustietetiden laitos/osasto
              • Jatkoivat pitkään erillistä elämäänsä ja saivat siitä kritiikkiä
              • kasvatustieteen ammatillisen relevanssin huoli, kun luokanopettajillakin periaatteessa samat pätevyydet
  • Opiskelija määrät moninkertaistuvat 3% korkeakouluopiskelijoista vaajaaseen kymmeeneen prosenttiin
  • Professuurit v 1973: 31.Professuurit 1795: 63. Vuonna 1995 40 professoria ja 70 apulaisprofessoria
  • Runsas lehtori määrä verrattuna muihin tidekuntiin
  • Kastausalan tutkintouudistus
        • Kasvatustieteiden pääaineesta KSHT eli Kasvatusalan hallinnon suunnittelun ja tutkimuksen koulutusohjelma. 1980-luvulla nimi kasvatustieteen koulutusohjelmaksi
  • Kasvatustieteen sisäinen hajaantuminen yhä enenviin linjoihinLähde: Johdatus kasvatustieteisiin (Rinne, Kivirauma & Lehtinen)
Avainsanat: , ,

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: