Motoristen taitojen opettaminen

Muistiinpanot kirjasta ”Kuperkeikka”,  Pirkko Numminen

Motoristen taitojen opettaminen  s.105-135

–          Opetuksen ja ohjauksen tehtävänä edistää ohjattavan oppimisprosessia, jossa ohjattava järjestää itselleen opitut asiat sisäisiksi malleiksi, joilla ohjataan itse suoritusta

  • Tärkeää pyrkiä opettamaan liikkeet oikealla tavalla, nimittäin sisäiset mallit vaikuttavat aina uuden oppimiseen.
    • Jos vanhat mallit vääriä niin uuden oppiminen voi olla hitaampaa
  • Opetuksen onnistuminen edellyttää pitkäjänteistä etenemistä suunniteltua tavoitetta kohti

–          Lasta pitää kunnioittaa, heille pitää olla rehellinen ja heidät pitää huomioida myös yksilöinä

–          ”Kasvattajan asettaa päämäräkseen ei vain lapsen, vaan myös oman itsensä elämänikäisen kehittämisen” (P.Numminen)

–          Liiketekijät, yhteisiä kaikille taidoilla

  • voima
    • voiman käytön harjoittaminen auttaa myös liikerytmin löytämistä ja auttaa lihasrentouden löytämistä
  • aika
    • liikkeet ovat ensin hitaita, mutta nopeutuvat harjoitellessa ja aikanaan automatisoituvat
  • tila
    • osataan ottaa huomioon tila ja käyttää sitä hyväksi
  • suhteet
    • tällä tarkoitetaan suhteita muihin raajoihin ja liikkeiden kokonaisvaltaista käyttöä
      • esimerkiksi heitto. Heittäminen ei tapahtu pelkästään heilauttamalla kättä, vaan se on usean liikkeen summa. Siinä otetaan vauhti, jalat etsivät oman paikkansa, käsi sivaltaa tutulla tavalla, toinen käsi on edessä avustamassa vartalon kiertoa ja tähtäämistä sekä kylki antaa yläkropalle lisää voimaa, jotta esine lähtisi mahdollisimman nopeasti
    • Näiden yhdistäminen liikkeiden avulla kehittää havaintomotorisia taitoja sekä kehon hahmottamista ja –hallintaa
      • havaintomotorisilla taidoilla tarkoitetaan sitä, kuinka hyvin suorittaja (lapsi) pystyy havaitsemaan ympärillä olevia tekijöitä, jotka vaikuttavat suoritukseen.
        • esimerkiksi heitossa kuinka osataan ottaa huomioon tuuli
          • lapsi voi heittää ensin koko ajan vasta tuuleen, mutta jossain vaiheessa huomaa, että heittäminen on helpompaa myötätuuleen
  • lapsen tulisi oppia säätelemään näitä taitoja perustaidoissa ja niiden eri vaiheissa
  • Liiketeijöitä voidaan miettiä suunnitellessa ohjausta ja niiden avulla monipuolistaa omaa ohjaustoimintaa
    • Ottamalla liiketekijät huomioon voidaan kehittää lapsia entistä taitavimmiksi

–          Vähitellen kun lapsi oppii taidon niin opittuun taitoon voidaan yhdistää uusi tekijä

  • kuitenkin on hyvä muistaa, että lapselle ei kannata yrittää liittää mukaan kuin yksi tekijä kerrallaan

–          Integraatio eli eheyttäminen

  • Vertikaalinen
    • samaan teemaan kuuluvien aiheiden esittäminen kronologisessa järjestyksessä
      • esim. pyöräily. opetellaan ensin polkemaan kolmipyöräisellä, sitten apurattailla ja lopuksi kahdella renkaalla
  • Horisontaallinen
    • pyritään eri käsitteitä opettamaan samanaikaisesti eri oppiaineissa
      • yhdistetään esimerkiksi draamaa ja liikuntaa

–          Ohjauksen suunnittelu

  • Otetaan selvää tiloista, välineistä ja saatavilla olevista materiaaleista
  • Ennakkoon tulee tietää ohjattavien lähtötaso
    • lapsiryhmissä hyvä muistaa, että vaikka lapset olisivatkin saman ikäisiä niin yksilölliset erot voivat olla todella suuria

–          Vuosisuunnitelma

  • Tehdään kun ohjattava ryhmä on pitkään mukana
  • Lähtotaso on tiedossa
  • Sisältää kaikki teemat joita vuoden aikana tullaan käyttämään
  • Jättää tilaa joustavuudella ja lähtee ohjattavien tarpeista ja tavoitteista

–          Jaksosuunnitelma

  • Jakaa vuoden eri jaksoihin
  • Jokaisella jaksolla oma teemansa ja oma tavoitteensa

–          Tuokiosuunnitelma

  • on pääsuunnitelma tunnille
  • seuraa sitä punaista lankaa(suunnitelmaa ja tavoitetta), joka on laadittu vuosi- ja jaksosuunnitelmassa
    • kehittyminen on pitkäjänteistä ja tehokasta kun pidetään kokonaisuus yhteinäisenä
  • Voidaan jakaa neljään osaan:
    •  Alkuverryttely
      • Puretaan energiaa
    • Teeman esittely
      • Uuden asian opettaminen
    • Harjoittelu
      • Uuden asian opettelu
    • Rauhoittuminen
      • Rauhoitutaan, ettei jää energiapiikkiä. TÄRKEÄ, lapsi jaksaa näin keskittyä loppupäivänäkin

.

–          Ohjeistus

  • Ohjeistus tapahtuu lapsille visuaalisesti tai verbaalisesti
    • sanallisten ohjeiden tulee olla selkeitä, rauhallisia ja ytimekkäitä
      • nopeasti toimintaan
      • kuuluvasti ja ilmekkäästi (omautuminen)

–          Havainnointi

  • Tarkkaile lapsen kehitystä niin voit teettää oikeanlaisia tehtäviä
    • uudet haasteet, korjaaminen ja auttaminen

–          Palaute

  • Sisäinen:
    • Lapsi saa palautetta omista suorituksista
      • esim. pallon heitto koriin, lapsi kyllä huomaa meneekö pallo koriin vai ei. Lapsi heittää sillä tavalla millä on onnistunut parhaiten
  • Ulkoinen:
    • Tulee keinoteikoisesti
      • puheella, elkeillä, ilmeillä, pisteillä, filminauhalta ym.
  • Palaute tulisi antaa välittömästi suorituksen jälkeen
    • pääsee heti korjaamaan
  • Positiivisessa mielessä
    • Hampurilaispalaute
      • Kehu, korjaus, kannustus

–          Opetusmenetelmät

  • Komentotyyli
    • Armeijatyyli, pyritään saada osallistujat tekemään täsmällisesti ja nopeasti ohjaajan päätösten mukaisesti
  • Vuorovaikutustyyli
    • Toimimalla pareittain ja arvioidaan toisen suoritusta pyritään kehittämään toimintaa
      • saadaan jatkuvaa palautetta
        • vaatii palautteen antajalta tietoja miten suoritus tulisi tehdä tai miltä sen tulisi näyttää
  • Ongelmanratkaisutyyli
    • Ohjaaja esittää ongelman mihin yritetään löytää ratkaisu
      • aktivoidaan lapsen ajatustoimintoja
  • Ohjattu oivaltaminen
    • Suorittajille annetaan tehtävä ja suoritustapa on vapaa. Ohjaaja antaa pikkuhiljaa vinkkejä lapsille kuinka tehtävää voidaan helpottaa ja näin lähestytään kohti tavoiteltua tulosta.
      • tavoitteena että lapsi huomaa vinkkien avulla oikean suoritustavan
  • Lasten itsensä tekemät esitykset
    • lapset valitsevat teeman , joka toteutetaan
  • Yhteistoiminnalllinen työtapa
    • Lähellä vuorovaikutustyyliä, mutta toimitaan isommalla joukolla
      • pyritään oppimaan haluttu toiminta yhdessä

–          Eri opetusmenetelmien käyttäminen ohjauksissa rikastuttaa ohjauksia huomattavasti

  • Välillä on hyvä heittää palloa myös lapsille

 

–          Eriyttäminen

  • lapsen tai ryhmän tietoista ja tarkoituksenmukaista erilaista käsittelyä opetustilanteessa
    • otetaan huomioon kehitys- ja osaamistaso.
  • Auttaa tavoitteiden saavuttamista, rikastuttaa opetusta ja lisää lasten aktiivisuutta

 

–          Arviointi

  • Muista arvioida sekä omaa kuin lasten toimintaa
  • Arviointikriiteereiden määrittäminen tärkeää
    • mitä arvioinnilla pyritään saavuttamaan
    • Lähtötason selvittäminen ennen arviointijärjestelmän tekoa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: