Saareen näyttely

Tunnelmia Valve-talolla esillä olevasta meriaiheisesta Saaren näyttelystä. Kevät 2013.

 

Astuessani sisälle näyttelyyn ensimmäisenä silmiini tarttui suuri mustekala, joka makasi sukelluskellon päällä. Todella houkuttelevan näköinen ”luola”, joka kutsui kävijää luokseen. En voinut muuta kuin painella suoraa päätä sukelluskellon luokse. Sukelluskellossa sisällä oli kaikenlaisia mielenkiintoisia nappeja, jotka kutsuivat niitä kokeilemaan. Pettymykseksi minun täytyi kuitenkin todeta, ettei tämä ihme härveli reagoinut mitenkään minun komentoihini, ehkä parempi niin. Kellosta pääsi pois kahta reittiä, toinen oli pääovi, josta tulin sisällekin, ja toinen oli pieni kolo, josta pääsi lävitse ryömimällä. Lapsen mielellä kokeilin tietenkin pienempää porttia, jonka kattoon reppuni nappasikin samantien kiinni. Painoin itseni matalaksi ja ryömin tunnelin läpi.

Tunnelin läpi ryömiessäni pääsin uuteen miljööseen. Ensimmäisenä vastaani sattui lehmää muistuttava eläin, joka kurkisti läpi majakan ikkunasta. Majakka toikin mieleeni lapsuuden, jolloin matkustin paljon perheeni kanssa merellä. Tunnelmaa täydensi vielä äänimaisema, joka viimeistään vei minut meren äärelle. Kävelin ympäri tilaa ja katseeni osui suurelle seinälle, johon oli heijastettuna elävää merta. Hiljalleen taululle tuli saari, joka liikkui itsekseen merellä. Teos oli todella hauska, teoksessa mies souti saarta eteenpäin pitkin merta. Jatkoin matkaa ja huomasin kuinka nykytekniikan avulla voidaan tosissaan tuoda luonto sisätilaan. Kattoon asetettu videotykki loi veden lattiaan. Ympärille asetetut hernepussikivet ja pehmosammakot määrittivät elementin sammakkolammeksi.

Mietin tilaa lasten kannalta. Ajatukseni oli, että tänne olisi hienoa tulla lapsiryhmän kanssa. Tila oli kuitenkin aika pieni, joten 3-4 hengen lapsi ryhmä olisi kerrallaan sopiva ryhmäkoko tähän tilaan. Meillä ei ollut opastettua kierrosta, joten hämäräksi jäi myös mihin lasten kanssa voisi oikeasti tutustua tarkemmin ja mitkä ovat vain katsomista varten. Esittelyssä oli paljon nähtävää ja paljon houkuttavia asioita, jotka oikein kutsui luokseen lähempää tarkastelua varten. Lasten olisikin vaikeaa pitää niistä näppejään erossa. Vaikeammaksi tilassa tekee vielä se, että osaan saa koskea ja osaan ei. Lapsen voisi olla vaikea vetää rajoja näiden välille.

Näyttely itsessään oli todella hieno. Tila, jossa kaikki olivat esillä oli kuitenkin aika pieni. Näyttely oli siis nopeasti nähty. Koon puolesta se sopii enemmän lapsiperheille ja lähellä liikkuville. Minulle kuitenkin esittely toi mieleen uusia ideoita ja ajatuksia, joita voi hyödyntää lasten kanssa. Runot ja miten miljööta voidaan rakentaa tekstien avulla oli todella kaunista. Tietenkin se vaatii, myös kauniin käsialan, eikä tällaisia harakanvarpaita, kuin minä omaan. Ajatuksia ei kuitenkaan kannata aina yksin toteuttaa. Jakamalla niitä, voidaan saada aikaan paljon enemmän, kuten nyt Saareen näyttely. Jaettuna se tuottaa iloa paljon useammalle kuin vain tekijälle.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: