Laadukkaamman toiminnan puolesta :)

Varhaiskasvatuksessa on käynyt leikkuri, osoittaa Karvin tutkimus alkutalvelta 2017. Laadukas varhaiskasvatus lisää lasten hyvinvointia ja tukee heidän kasvua sekä kehitystä. Eriarvoisuutta lisääviä ja laatua heikentäviä tekijöitä ovat mm. ryhmäkokojen kasvattaminen, epäselvät toimenkuvat, subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen, liian tiukka tuntiperusteinen laskutus, heikko täydennyskoulutus sekä varhaiskasvatustoiminnan kilpailuttaminen. Alla joitain tuoreita tutkimuksia, joiden avulla voidaan puhua varhaiskasvatuksen puolesta.
Valtiontalouden säästöjen vaikutukset sivistyksellisiin oikeuksiin. Kari Pitkänen, Raisa Hievanen, Tanja Kirjavainen, Markku Suortamo ja Laura Lepola. Julkaisut 27:2017. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

Ryhmäkokojen kasvattaminen heikentää varhaiskasvatuksen laatua ja mahdollisuuksia tukea lapsen kasvua ja hyvinvointia sekä kohdata lapsi. Sama vaikutus on kun säästetään henkilöstöstä.
Hänninen, K. (2017). ”Ei voi olla läsnä joka tilanteessa” – Lastentarhaopettajien käsityksiä ryhmäkoon kasvattamisesta. Pro gradu –tutkielma. Lapin yliopisto: Rovaniemi. Saatavilla osoitteessa: <https://goo.gl/mvGTTw>
Päiväkotien siirtäminen palvelusetelien alle vaatii myös vastuun ottamisen kaupungilta. Siinä tulee taata henkilöstön sekä lapsen etu. Korkeushyppytermein molemmilla sektoreilla mennään liian usein riman alta, mutta yksityisellä sektorilla hypyn lähtökorkeus on liian alhaalla. Valtaosa lastentarhaopettajista miettii alanvaihtoa, suurimpina syinä heikko palkkaus sekä matala arvostus. Yksityiselle sektorille siirtyminen tarkoittaisi usealle lähes 10% palkan alennusta, heikompaa työnkuvaa, heikompia mahdollisuuksia täydennyskoulutukseen sekä heikompaa työehtosopimusta. Laki määrää henkilöstömitoituksen kasvatushenkilöstölle, mutta päiväkodeissa tarvitaan myös muunlaista osaamista, kuten keittiö-, talonmies ja siivouspalveluja. Näiden mitoitukseen ei ole olemassa lakia.
Välillä kannattaa mietiskellä hieman päiväkotia yritystoiminnan näkökulmasta. Toiminnan tulot ovat kiinteät, joten millä tekijöillä tuottoa voidaan kasvattaa? Yksityinen sektori tulee ongelmaksi silloin kun sitä alkaa ohjata raha. Mikäli rahoitus tulee rahastojen kautta, jossa sijoittajat voivat olla keitä hyvänsä, heidän keskeinen päämäärä on saada tuottoa omalle sijoitukselleen.
Eskelinen, M. & Hjelt, H. (2017). Varhaiskasvatuksen henkilöstö ja lapsen tuen toteuttaminen – Valtakunnallinen selvitys 2017. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja (39): Helsinki. Saatavilla osoitteessa: <https://goo.gl/U1vCun>
Tuntiperusteinen päivähoitomaksu tuo omat haasteensa, jos rajaus tehdään liian tiukasti. Esimerkiksi Oulu on joutunut tästä luopumaan ja kokemukset kentältä ovat erittäin huonoja. Tuntiperusteisen maksujärjestelmän on nähty heikentävän varhaiskasvatuksen suunnitelmallista pedagogiikkaa sekä itse toimintaa. Lapsien päivästä on tullut rikkonaisia. (kts. Ylikärppä, A., 2015).
Liuski, P. (2016). Selvitys siirtymisestä tuntiperusteiseen päivähoitomaksuun ja sen vaikutuksista. Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta: Joensuu. Saatavilla osoitteessa <http://webdynasty.jns.fi/djulkaisu/kokous/2016926-9.PDF>.
Ylikärppä, A. (2015). Päivähoitomaksu-uudistus – Mitä tuntiperusteinen päivähoitomaksu muuttaa? Opinnäytetyö. Lapin AMK: Kemi. Saatavilla osoitteessa <https://goo.gl/iEVLi1>
Koulujen oppimistulokset sekä eriarvoisuus ovat lisääntyneet. Laadukkaalla varhaiskasvatuksella voidaan tukea molempia elementtejä. Lisäksi Tang tuo omassa väitöskirjassaan esille pedagogisen täydennyskoulutuksen merkityksen. Lapsilähtöisyyden nähdään olevan oppimistuloksia parantava ja kehittävä tekijä. (myös motivaatioteoria tukevat tätä, esim. Vasalampi) Tutkimuksen mukaan lapsilähtöisyys väheni mitä enemmän työkokemusta opettajilla on.
Karila, K., Kosonen, T. & Järvenkallas, S. (2017) Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta vuosille 2017-2030. Suuntaviivat varhaiskasvatukseen osallistumisasteen nostamiseen sekä päiväkotien henkilöstön osaamisen, henkilöstörakenteen ja koulutuksen kehittämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:30. Helsinki. Saatavilla osoitteessa <https://goo.gl/p59HLz>.
Tang, W. (2017). Teaching Practices in Early Primary School – Dimension, Patterns and Consequences. Psycholohy and social research. Jyväskylän yliopisto: Jyväskylä. Saatavilla osoitteessa <https://goo.gl/CkaBL6>
Vasalampi, K. (2017). Itsemääräämisteoria. Teoksessa: Salmela-Aro, K. & Nurmi, J-E. (toim.) Mikä meitä liikuttaa – motivaatiopsykologian perusteet. PS-Kustannus. Jyväskylä. 54–65.
Opetussuunnitelmien lähtökohtana on hyvinvoiva lapsi. Hyvinvoinnin nähdään olevan oppimisen yksi tärkeimmistä elementeistä (Esimerkiksi Uusitalo-Malmivaara, 2014). Lapsen hyvinvointiin vaikuttavat edellä mainitut asiat sekä myös henkilöstön hyvinvointi. Nykyiset opetussuunnitelmat lisäksi korostavat lapsilähtöistä toimintaa, lapsen tukemista, kannustamista sekä vahvuuksien esille tuontia.
Varhaiskasvatuksen arvoa tulee mitata pitkällä aikatähtäimellä. Sijoittaminen varhaiskasvatusta tuottaa pääomaa pitkällä aikatähtäimellä, puolestaan sen laiminlyöminen tuottaa ongelmia pitkällä aikatähtäimellä. Varhaiskasvatuksen vaikutuksista on tehty 2000-luvulla erittäin paljon tutkimuksia. Varhaiskasvatuksen tiekartasta pääsee tutustumaan osaan niistä, mutta paljon muitakin on saatavilla.
Opetushallitus (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. OPH määräykset ja ohjeet 2014:96. Saatavilla osoitteessa: <https://goo.gl/ai2xFv>.
Opetushallitus (2016a). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016. OPH määräykset ja ohjeet 2016:17. Juvenes Print. Tampere. Saatavilla osoitteessa: <http://www.oph.fi/download/179349_varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2016.pdf>
Opetushallitus (2016b). Esiopetussuunnitelman perusteet 2013 (3.painos). OPH määräykset ja ohjeet 2016:1. Juvenes Print. Tampere. Saatavilla osoitteessa: <http://www.oph.fi/download/163781_esiopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf>
Uusitalo-Malmivaara, L. (2014). Positiivinen psykologia – mitä se on? Teoksessa L. Uusitalo-Malmivaara (toim.) Positiivisen psykologian voima. Jyväskylä: PS-kustannus, 18–27.
Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: