Aihearkisto: Muistiinpanot

Suojattu: Hermeneuttinen näkemys

Tämä sisältö on suojattu salasanalla. Syötä salasanasi näyttääksesi sisällön:

Mainokset

Konstruktivismi

Johdatus systemaattiseen kasvatustieteeseen, s.202–>, P.Siljander

 

–          Behavioristisesta ajattelutavasta (ihminen vastaanottaa tiedon sellaisena kuin se annetaan) siirryttiin konstrukvistiseen ajattelupaan (ihminen luo itselleen tiedosta ”oman version”)

–          Perusta Piagetin ajattelusta

–          Edustaa kasvatustieteellisen tutkimuksen valtavirtaa ja ajattelutapoja Lue loppuun

Avainsanat: , ,

Sosialisaatio käsitteenä

Johdatus systemaattiseen kasvatustieteeseen, P.Siljander, s.41-47

–          Sosialisaatiossa kasvatettava omaksuu tiedot, taidot, normit, säännöt, toimintasäännöt, arvot ja asenteet

  • konseptin jotka mahdollistavat toimimisen yhteiskunnan jäsenenä

–          Kasvatettavan on omaksuttava (vallalla olevat) sosiaalisesti hyväksytyt toimintatavat

  • Herättää kysymyksen kuuluvatko toisinajattelijat sosialisaatioon?
  • keskeinen sosialisaation piirre, riippumatta siitä, kuinka joustava tulkinta sosialisaation käsitteelle halutaan antaa Lue loppuun

Sivistettävyys, sivistyksellisyys – käsitteinä

Johdatus systemaattiseen kasvatustieteeseen, P.Siljander, s.37-41

–          Voidaksemme toimia, on meidän oletettava, että kasvatettava on sivistyskykyinen.

–          Pedagoginen sivistyksellisyyden periaate

  1. sivistys ei tapahdu itsestään
  2. sivistys ei tapahdu ilman ulkopuolisen apua Lue loppuun

Sivistys käsitteenä

Systemaattinen johdatus kasvatustieteeseen, P.Siljander, s.29-37

–          Yleisellä merkityksellä tarkoittaa ihmiseksi tulemista

  • tietyllä tavalla poliittinen ilmiö
    • modernina aikana haluttiin sivistys määritellä yleisenä inhimillisenä sivistyksenä
      • koskee siis kaikkia
  • Kykyä ylittää vierasmääräytyneisyys
    • toimia oma-aloitteisesti
  • ”Sivistys on valistunutta järjenkäyttöä ja ’vapautumista itse aiheutetusta alaikäisyydestä’”
    • alaikäisyys on itse aiheutettua silloin kun se johtuu omasta haluttomuudesta ajatella itse

–          Ulkomaailma luo tietynlaisia pakkoja, tulla itsenäiseksi toimijaksi, omaa harkintaa käyttäväksi yksilöksi. Hänen kuitenkin on toimittava tietyissä rajoissa mitä yhteiskunta ja kulttuuri asettavat

  • sivistys ja sosialisaatio liittyvät siis läheisesti toisiinsa

–          Epäsymmetria kasvattajan ja kasvatettavan välillä

  • kasvatettava ei kehitysprosessinsa keskeneräisyyden ja puutteellisten valmiuksiensa vuoksi kykene itsenäisesti toteuttamaan sivistysprosessiaan
    • kasvavan näkökulmasta sivistys on: ”minän ja ympäröivän maailman vuoropuhelua”
    • kasvattajan näkökulmasta se on pedagogista toimintaa

–          Sivistys ei toteudu vapaasta tahdosta tai satunnaisten ympäristötekijöiden vaikutuksesta

  • sivistys on tietoista ohjattua tarkoituksen mukaista toimintaa

Kasvatuksen ja sivistyksen suhde

Kasvatus käsitteenä

Systemaattinen johdatus kasvatustieteeseen, P.Siljander, s. 24-29

–          Saksalaisessa valistusfilosofiassa ja pedagogiikasta ajatus: ”Pois alaikäisyydestä henkiseen ja moraaliseen täysi-ikäisyyteen”

 

–          Kasvatus pitäisi ymmärtää toimintana ei prosessin

–          Piirteitä

  • Intentionaalisuus (tavoitteellisuus)
    • kasvatus on tavoitteellista, tietoista ja tarkoituksenmukaista toimintaa
      • päämääriin pääseminen suhteessa kasvatettavan omaan aktiivisuuteen
      • J.F.Herbartin pedagoginen kausaaliteetti
        • pyritään tietoisesti vaikuttamaan kasvatettavan kasvu ja sivistysprosessiin
    • Emme voi tietää mikä on lopputulos
    • Herättää kysymyksen
      • voiko kasvatus olla ei tietoista tahatonta toimintaa
        • usein spontaania
        • kasvattaja ei toimi aina tietoisesti, ei tunnista motiivejaan
          • ei pysty koko ajan valvomaan omia motivejaan
      • Tiedostomatonta kasvatustoimintaa kutsutaan funktionaalista kasvatustoimintaa
        • toteuttaa kasvatustoiminnan tehtäviä ilman tietoista tarkoitusta
  • interaktiivisuus (vuorovaikutus)
    • kasvatus merkitsee vähintään kahden ihmisen vuorovaikutussuhdetta
    • ytimen muodostaa kasvattajan ja kasvatettavan välinen suhde
  • interaktion epäsymmetrisyys (kokenut opettaa noviisia)
    • vuorovaikutus ei ole tasavertaista
      • ei voi rakentua samalla tavalla kuin aikuisten välinen vuorovaikutus
    • otettava kaiken aikaa kasvatussuhteen epätasavertaisuus
    • Kasvatettavalla VASTUU kasvatettavine valmiuksien tuottamisesta ja itsenäisen toiminnan kehittämisestä
  • pakon ja vapauden ristiriita (pedagoginen paradoksi)
    • ”toiselle asetettu vaatimus merkitsee aina jonkin asteista pakkoa, vapauden ja itsenäisyyden rajoittamista, mutta toisaalta tämän vaatimuksen tulisi juuri edistää vapautta ja kasvavan itsenäisyyttä”
      • kuinka opettaa vapautta pakolla
Avainsanat: , , ,