Avainsana-arkisto: kasvatustiede

J.F. Herbart – Systemaattista kasvatusoppia 1800-luku

Muistiinpanot kirjasta Rinne, Kivirauma ym.: Johdatus kasvatustieteisiin s. 166-169

J. F. Herbart, fil. prof. (1776-1841)

  • ”Tieteellisen pedagogiikan” perustaja
  • pyrkimyksenä luoda systemaattinen ja looginen kasvatustieteellinen oppirakennelma
  • rakennelman perustana a) etiikka – osoittaa päämäärät, joihin kasvatuksella pyritään, b) psykologia – antaa keinot, joilla nuo päämäärät voidaan saavuttaa
  • kasvatuksen kolme kokonaisuutta:

1)Oppi mielteiden omaksumisesta

  • havainnot muuttuvat ihmisen sielussa mielteiksi

2)Oppi harrastuksesta ja siveellisestä luonteesta

  • mielteiden onnistunut yhteenliittyminen->halu laajentaa miellejoukkoa=sielun omatoimisuus=harrastus
  • harrastus onnistuneen opetuksen seuraus, ei edellytys

3)Oppi kasvatuksen keinoista

  • opetussuunnitelma laadittava vahvistamaan lapsen luontaisen harrastuksen alueita=OPS rakentui lapsipsykologisista lähtökohdista vrt. Hegel: valtion lait ja yhteiskunnan traditiot kasvatuksen keskiössä
  • opetuksen noudatettava sielullisen omaksumisprosessin kulkua

-selvyys, assosiaatio, systeemi ja metodi

=neljän vaiheen opetusteoria=muodollisten asteiden järjestelmä

-suosittu ja kritisoitu osa-alue Herbartin näkemyksistä

Mainokset
Avainsanat: , , ,

Kolme kasvatustiedettä

Yleinen kasvatustiede

–          Soveltavaa ihmis- ja yhteiskuntatiedettä

  • tutkii kasvatuksen ja kasvun, koulutuksen ja koulun sekä opetuksen ja oppimisen yleisiä ilmiöitä
    • järjestää niistä saadut tiedot ehjiksi kokonaisuuksiksi

–          Voidaan jakaa makro- ja mikrotutkimukseen

  • makrotutkimuksessa tutkitaan yhteisöä, mikrotutkimuksessa yksilöä

–          Peruskysymyksenä tutkia, mitkä ovat kasvatuksen, koulutuksen ja opetuksen tietoiset ja tiedostamattomat vaikutukset

  • niin mikro-kuin makrotasolla
  • yhteiskunnassa ja kulttuurissa

–          Tehtävänä selittää kuinka kasvatus, oppiminen ja opettaminen kohtaavat toisensa

–          Ydinalueet

  • kasvatuspsykologinen tutkimus
  • kasvatussosiologinen tutkimus
  • didaktinen tutkimus

 

Erityispedagogiikka

–          Keskiössä poikkeavan käyttäytymisen tutkimus koulutuksellisesta, kasvatuksellisesta ja opetuksellisesta näkökulmasta

–          Rakentaa selkärankansa monitieteisistä lähtokohdista

–          Tehtävänä

  • Tutkia ja tukea pedagogisten toimintamallien, teorioiden ja menetelmien vaikutuksia ja seuraamuksia poikkeavien erityistä tukea tarvitsevien ihmisten elämässä

–          Tutkii erityisesti

  • käyttäytymishäiriöitä
  • oppimisvaikeuksia
  • kuntoutusta
  • aistivammaisuutta

Aikuiskasvatustiede

–          Tutkii

  • Aikuisväestön elinikäistä oppimista
  • kasvatusta
  • koulutusta

–          Rajoittuu 18–25-vuoden jälkeiseen aikaan

–          Kansalaisopistot, työväenopistot, kansanopistot, aikuiskoulutuskeskukset, korkeakoulujen täydennys koulutukset, kesäyliopistot, erikoisaikuisoppilaitokset, opintokeskukset ym.

–          Kolmijako

  1. omaehtoinen aikuiskoulutus
  2. henkilöstökoulutus
  3. työvoimapoliittinen aikuiskoulutus
  • työvoimapoliittisen koulutuksen tarkoitus on tarjota työttömille ja työttömyysuhan alla oleville mahdollisuus osaamisensa parantamiseen tai ylläpitoon sekä uusien osaamiskenttien omaksumiseen
    • mahdollisuus saada töitä, joko oman tai uuden alan

–          Koulutus erilaista kuin nuorilla ja lapsilla, nimittäin oppiminen aikuisilla on erilaista

  • eivät opi annettujen kaavojen mukaan
  • sisäistävät uudet asiat aikaisempien kokemusten avulla (elämänmittaisen kokemuksen osaksi)
Avainsanat: , , , ,

Suojattu: 5.3.2010, P.Siljander, S. Kaartinen

Tämä sisältö on suojattu salasanalla. Syötä salasanasi näyttääksesi sisällön:

Avainsanat: , , ,